Mieheni mummola on nyt myyty.
Ukki päätti vihdoin luopua tontistaan ja muuttaa rivitaloon.
Mummi ollut jo kauemmin hoitokodissa.
Taas on yksi vaihe elämässä eletty!
Minun sieltä mitää kuuluisi saadaakaan mutta iloni oli suuri
kun sain pitkään haaveilemani lehmänkellon ja maitotonkan!
Muut sukulaiset pitävät minua varmaan hulluna...
Mukaan tuli myös heinäpuntari vai mikä se nyt oli.
Rakastan vanhaa elämää nähneitä esineitä ja nämä ovat sitäkin
arvokkaampia kun tiedän että he todella ovat näitä muinoin käyttäneet!
(poikkeuksena lehmän kello)
Katsotaan mihin nämä sijoitan. Muistuttakoon nämä omaa perhettäni
ajasta jolloin oli tosin rankkaa mutta jolloin osattiin elämässä arvostaa
niitä pieniä onnen avaimia joista syntyy elämän ehjä kokonaisuus.
2 kommenttia:
Vau mitä löytöjä mummolasta!! Ihquja <3 jos sattuisi kirppikseltä joskus löytämään, niin maksavat ihan maltaita :/
Kiitos Marianne <3
En tiedä tosiaan rahallista arvoa mutta tunnearvoa ainakin =)
Lähetä kommentti