Ja minne olinkaan silloin matkalla?
Äitini käsikynkässä sairaalaan lisätutkimuksiin.
Ei tämä keuhkokuume tahdo irrottaa minusta otettaan!
Tämä ei ole siis mollemminpuolista ystävyyttä...
Tämä ei ole siis mollemminpuolista ystävyyttä...
Nyt sain sisäistä kortisonia sekä keuhkoja avaavaa piippua.
Ihana tunne kun henki välillä kulkee niin että jopa tuntee saavansa happea!
No mutta, me otimme metro-ja kävelymatkan tutkimuksiin samalla ruskaretkenä.
Aina kun piti pysähtyä tasaamaan hengistystä niin ihailimme ruskan yksityiskohtia.
Totesimme että tämä Helsinki on todella puistomainen kaupunki.
Yritän siis taas antaa itselleni anteeksi ja yrittää kiltisti vaan parantua...
Minulle on tullut aina välillä kyselyitä Mailegin isoista pupuista.
Ajattelin niitä nyt tilata kaikille halukkaille. Eli nyt niitä sitten saisi (=
Pituus näillä pupuilla/kaneilla on huikeat 110cm ja vaatteet ovat viimeisteltyjä.
Hinta 75€
Tilaus on avoinna tulevaan sunnuntai-iltaan asti eli 28.9.
Meille tämä pupu on tuonut paljon hauskoja hetkiä ja se saa oleilla rauhassa meidän
olohuoneessammekin = kerrankin lelu josta äitee ei hermostu!
Näiden kuvien myötä toivottelen teille kaikille oikein kivaa viikonloppua!
COCO
FIONA
LAWRENCE
STRAWBERRY 
MEIDÄN ADELIA JA MANSIKKA
2 kommenttia:
Hei, otappa ihan rauhassa tuon keuhkokuumeen kanssa. Itse olen myös sairastanut moisen kurjuuden. Jouduin lopulta sairaalahoitoon kun en parantunut koti menetelmin ja siitä laukaisevana tekijänä sairastuin astmaan. Nyt sitten olen tukehduksissa aina flunssien yhteydessä ja välillä milloin mistäkin syystä. Kuutisen viikkoa sairastelin. Kärsivällisyyttä sinulle. Kaunis blogi sinulla !
Voi kiitos!!
Juu, kyllä tässä yritetään rauhassa olla. Siitä astmasta se lääkärikin puhui... Täytyy mennä uusiin puhalluskokeisiin kun olen tervehtynyt.
Nyt olen kuullut monelta että keuhkokuume kesti 6 viikkoa.
Olisiko se minullekin maaginen raja, ken tietää!
Mutta kiitos tosi paljon kommentista! Nyt saan voimaa olla taas kärsivällisempi.
Lähetä kommentti