Yritänpä saada jotakin tännekin aikaiseksi...
Elämääni on tullut niin paljon uusia tietokonemaailman juttuja että alan jo muistuttamaan
edesmennyttä isääni joka aina oli nenä kiinni ruudussa ja loi uusia ihmeellisiä asioita.
Hassua, että ne asiat joista hän kertoi 80-luvun lopussa, näkyvät tänä päivänä jokapäiväisinä asioinamme! Ei tosin isäni aikaan saannosta sentään mutta kuitenkin.
Vaikka isäni olikin tietokonenero, toisin kuin tyttärensä, hän opetti meille sisaruksille paljon luonnostakin. Siitä varmasti mieltymykseni näihin puukuviin jotka bongasin jostakin.
Pian on ihana uusi vihreä puiden lehdissä ja kuinka kauniita ne ovatkaan taivaansinistä vasten! Tuskin jaksan odottaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti